torstai 7. maaliskuuta 2013

Lempiystäväin

Hei!

Suomalaisten juttu on villasukka.
Niitä neulotaan vuosittain lukematon määrä.

Monelle villasukkakudin; nimenomaan kudin tässä tapauksessa, on monella aina kesken. Villasukkaa voi neuloa telkkaria katsellessa ja sitä neuloessa ei tarvitse kovin paljon miettiä, vaan antaa puikkojen kilistä :).

Villasukan neulominen voi olla myös haasteellisempaa, jos valitsee malliksi pitsineule- tai kirjoneulekuviot. Villasukista on julkaistu monia kirjoja ja erityisesti nyt puhutaan varpaista aloitetuista sukista, jotka neulotaan kaksi yhtä aikaa pyöröpuikoilla.



Pyöröpuikoilla neulominen on helppoa, kun pääsee asiaan sisälle. Aluksi asia tuntuu vaikeata, mutta homma alkaa pian sujua. Ja tietysti kumppikin sukka yhtäaikaa.

Mutta olkoonpa tekniikka ja tyyli mikä tahansa, niin sukkalankoja löytyy joka lähtöön. On kirjavaa ja yksiväristä, aloe veralla tai ilman. Suuren suosion ovat saaneet ohuet sukkalangat, joita neulotaan 2,5 puikoilla. Tällaiset sukat mahtuvat hyvin lapsillakin talvikenkiin. Enää ei sukan tarvi välttämättä olla paksu saapassukka.


Villasukan varsi voi olla vaikkapa dominoruutua tai konttineuletta.

Monella sukassa haastavinta on kantapää. Vahvistettu kantapää on sukassa kestävä ja sukka istuu hyvin jalassa. Sukkakirjoissa on useita erilaisia kantapään ohjeita, joten jokaiselle löytyy varmaan se mieluisin. Makuja on monia tässäkin asiassa.
Vauvan sukkina suosittu malli on ollut ns. junasukka, joka on saanut alkunsa junassa neulotuista sukista sota-aikana. Nämä sukat pysyvät hyvin pienokaisen jaloissa!

Sukka on myös minun lempineuleeni. Neulon sukkia autossa ja kotisohvalla. Ja ehdottomasti pyöröpuikoilla ja kaksi sukkaa kerralla. Näin saa helposti käytettyä myös langanloput ja tehtyä oman raidoituksen mielialan mukaan.

Langanlopuista neulotut sukat ovat kuin kangaspuissa kudottu matto, täynnä muistoja menneistä neuleista!

Terkuin Eijukka